ergonomia

Oikean istumisen ergonomia

Hyvinvointisi kannalta on erittäin tärkeää, että istut oikein. Usein emme huomaa kuinka kauan todellisuudessa istumme työpöytämme tai koneen ääressä. Tämän takia terveyshaittojen ehkäisemiseksi tärkeitä asioita ovat oikea ergonominen työasento ja säännöllinen liikkuminen. Istuminen jatkuu usein myös vapaa-ajalla, joten suosittelemme työskentelemään vuoroin istuen ja vuoroin seisten. Tässä artikkelissa on vinkkejä työpisteen säätämiseen ja ergonomiaan.
 

Oheisessa kuvassa on kerrottu, mitä asioita tulee ottaa huomioon hyvän työergonomian saavuttamiseksi.

 

 


On tutkittu, että jopa 80% päänsäryistä johtuu niska-hartialihasten kireydestä ja jännityksestä. Suurin syy on staattinen lihasjännitys, jolloin lihaksen verenkierto ei pääse toimimaan normaalisti.

Laskimoverenkierron ”sydän” on lihaksen supistuminen ja rentoutuminen. Aivan kuten sydänlihaksessa. Staattisessa tilassa lihas vain supistuu, mutta ei rentoudu niin usein kuin pitäisi. Tästä johtuen laskimoverenkierto ei toimi normaalisti ja lihakseen jää kuona-aineita, jotka sitten jäykistävät lihakset.

Meistä jokainen on varmaan huomannut, kuinka niskaan pistää istuttaessa kauan huonossa asennossa esim. tietokoneella.

Tässä alla on muutama asia, kuinka työtuolia tulisi säätää, jotta istuma-asento olisi paras mahdollinen. Toki oikea pöydän korkeuden säätö on myös erittäin tärkeää.

 

  1. Vedä tuoli pois työpöytäsi läheltä, jottei sen korkeus vaikuta tuolin säätöön.
     
  2. Säädä istuimen korkeus niin, että koko jalkapohjasi ovat tukevasti maassa eikä tuolin istuimen etureuna paina reiden takaosaa.
     
  3. Mikäli tuolissa on istuimen syvyyden säätö, tulisi istuin säätää niin, että istuin tukee reittä mahdollisimman pitkälle, mutta kuitenkin niin ettei istuimen etureuna paina polvitaivetta. Nyrkkisi tulisi sopia polvitaipeen ja istuimen etureunan väliin.
     
  4. Istuimen kallistuksen säätö tulisi olla sellainen, että eteenpäin nojatessasi (esim. kurottautuessasi näppäimistölle) istuimen etureuna ei paina reisien takaosassa olevia laskimoita tukkoon. Lannerangalle on hyväksi, jos lantion ja reisien kulma ylittää 90 astetta. Tällöin lannerangan nikamaväleihin kohdistuva paine pienenee ja helpottaa esim. kipeän ristiselän kipua.
     
  5. Selkänojan korkeuden tulisi olla sellainen, että tuolin ristiselän tuki kohdistuu lannerangan notkoon niin, että se tukee ristiselkää mahdollisimman hyvin ja että koko selkänoja tukee selkää.
     
  6. Mikäli tuolissa on niin sanottu synkronoitu-mekanismi tulisi sen jäykkyys säätää siten, että istuja ikään kuin kelluu tuolissa. Eli kun hän nojautuu taaksepäin säätyy selkänoja itsestään taaksepäin istujan "työntämättä" sitä taaksepäin. Säädön ei tietysti tule olla niin jäykällä, että selkänoja ”työntää” istujaa eteenpäin.
     
  7. Käsinojat säädetään kyynärpäiden korkeudelle siten, että hartiat ovat rennot ja kyynärvarsien kulma on vähintään 90 astetta. Mieluummin vähän yli eli ranteet ovat hieman alempana kuin kyynärpäät.
     
  8. Työpöydän korkeus tulisi säätää niin, että näppäimistö olisi hieman kyynärpäiden alapuolella ja istujan jalat yltävät hyvin maahan. Mikäli pöydän korkeutta ei voi säätää, voi jalkojen alle hankkia niin sanotun jalkatuen.
     
  9. Monitorin tulisi olla n. 60 cm päässä istujan silmistä ja katselukulma noin 30 astetta vaakatasosta alaspäin. Tämä siksi, että ihminen räpyttelee silmiään eli ”voitelee” niitä useammin katsoessaan alaviistoon kuin yläviistoon. Olet varmaan huomannut katsoessasi monitoria yläviistoon koko päivän, niin tuntuu kuin silmissä olisi hiekkaa. Tämä tunne johtuu siitä, että silmä ovat kuivuneet päivän mittaan.
© 2018 Oy Futra Ltd. Sivuston toteutus netON.fi.